Keskiviikko 31.10.2012: HALLOWEEN!
Aamu lähti liikkeelle blogin päivityksellä ja pakkailulla. Siinä sitten tuli sellainen ajatus mieleen, että sitähän voisi lähteä käymään salilla vielä! Niinpä sovimme tapaamisen kello 11 salille. Siellä juostiin lyhyt mailin juoksu ja ilokseni huomasin, että sain sen kohtuu hyvään aikaan juostua eli vain vähän yli 9 minuutin. Siihen päälle tehtiin hieman vahvistavia liikkeitä laitteilla ja pelkillä painoilla. Siitä siirryttiin höyrysaunaan rentoutumaan ja päälle vielä suomalaiseen saunaankin! No ihan perinteinen suomalainen sauna se ei ollut, sillä kiukaan vieressä oli iso kyltti, jossa kiellettiinn veden heitto tulipalovaaran vuoksi... Siellä sitten istuttiin kuivahkossa noin 70 asteen saunassa. Siitä mentiin sitten kuumaan porealtaaseen hetkeksi likoamaan ja päälle käytiin vielä uima-altaassa uiskentelemassa. Kaikenkaikkiaan siis melko kattavat tilat!
Siitä tulin Jampen kanssa takaisin tänne asunnolle, jonne Kata ja Leo jäivät pakkaamaan. Leo tosin oli ollut pahanteossa melkein koko tämän poissaoloaikamme eikä Kata ollut saanut paljoa tehtyä. Siinä sitten syötettiin Leo ja lähdettiin hakemaan kahvia Black Gold -kahvilasta. Kahvilanpitäjä on kyllä hyvin mielyttävä ja muisti vielä tilauksemme edelliseltä kerralta. Kahvit juotiin autossa ja samalla kierreltiin hieman lähelle rakentuvaa lähiötä. On se kyllä niin huvittavaa kuinka täsmälleen samanlaisia rakennuksia nousee vieriviereen.
Kahvin juonnin jälkeen käytiin Publixissa hakemassa jauhelihaa ja maitoa. Publixissa olikin muutama työntekijä pukeutuneena asusteisiin. Kauppareissun jälkeen tipautimme Jampen kotiinsa ja me kävimme syömässä Taco Bellissa pienen quesadilla ja tortilla -kombon, sillä nälkä oli jo kova! Siellä taas myyjätär kyseli mistä olemme ja mikä sai meidät tänne tulemaan. Eräs vanha pariskunta puolestaan ihasteli viereisessä pyödässä, kuinka nätti lapsi meillä on. :)
Syömisen jälkeen ajettiin hieman Jampen lähistöllä ympäriinsä katsomassa jänniä koristuksia. Aikamme ajeltuamme menimme sisälle ja soitimme vielä äidille syntymäpäiväonnittelut Skypen kautta. Sen jälkeen olikin jo aika ruveta tekemään kunnon ruokaa. Jampe kokkailikin meille Sloppy Joes:ia ja Bob Evansin mac & cheeseä. Sloppy Joes tehtiin käytännössä niin, että ensin paistettiin jauhelihaa ja sinne sekaan kaadettiin purkillinen maustettua tomaattikastiketta. Tämä mössö laitettiin herkullisen pehmeiden perunasämpylöiden väliin ja päälle vielä siivu juustoa. Yksinkertaista, mutta hyvin maukasta. Sinänsä sen ei ole varsinaisesti merkitystä minkä väliin tuon mössön laittaa eli yhtä hyvin kävisi vaikka paahtoleipä.
Siinä kun yritimme syödä niin Leo aloitti hirvittävän möykän. No otimme hänet syliin ja tämähän halusi ihan välttämättä maistaa mitä muutkin syövät. Siinä sitten annettiin pienet maistiaiset ja eikös tämä rakastanut ennenkaikkea mac & cheeseä. Sitä olisi pitänyt saada lisää ja lisää. No ajattelimme sitten antaa hänelle omaa ruokaansa, mutta eihän se kelvannut lainkaan. Loppujenlopuksi ainut joka kelpasi oli leivänsiivu, kun ei sitä makaronimössöä kauheasti viitsinyt antaa.
Ruokailun jälkeen lähdettiin viemään Sweet Peata ulos. Samalla pääsi kivasti katselemaan lasten halloween-kierrosta. Tuo koristeluaktiivisuus riippuu hyvin paljon alueesta. Jos ei kadulla ole paljoa lapsiperheitä niin siellä on yleensä hyvinkin hiljaista eikä pihoja ole koristeltu. Sitten taas toisella ihan viereisellä kadulla saattaa olla tapahtumaa vähän jokaisessa talossa. Yhdellä vilkkaalla kadulla oli mukana myös paloauto, josta kaksi palomiestä jakoi karkkia ja helminauhoja. Vaikkei Leolla mitään varsinaista asua ollut niin sai hänkin osansa. :) Huvittavinta oli ehkä kuitenkin lauma vanhoja tätejä, jotka olivat pukeutuneet lumikiksi ja seitsemäksi kääpiöksi.
Aikamme käveltyämme tulimme hetkeksi sisälle istumaan ja sitten lähdimmekin autolla vielä katsomaan menoa. Tällöin olikin jo täysin pimeää ja erinäiset valot alkoi kunnolla erottua. Pitää koristeluista sanoa, että sitä löytyi kyllä laidasta laitaan. Muutamassa talossa oli tuotu ulos kyllä kaikki jouluvaloja myöten, jotta talo varmasti näkyi kirjavasti. Toisilla taas talot oli koristeltu oikeasti hienosti juhlaan sopivasti. Löytyi hautakiviä, luurankoja roikkumassa, suuria hämähäkkiverkkoja, välkkyviä salamavaloja ym. Enemmän oli tosin niitä taloja, että mitään koristeluja ei oikeastaan ollut.
Tuosta karkkikierroksesta mainittakoon, että yleisesti tapana on mikäli talossa ei ole koristeluja tai valoja niin silloin sinne ei välttämättä mennä koputtelemaan. Jos kuitenkin jotain koristeluja löytyy niin silloin sieltä pitäisi myös karkkia löytyä. Monissa pihoissa tosin ihmiset istuskelivat jo valmiiksi ulkona odottamassa lapsia. :) Paljon myös kaupat ja yritykset järjestävät tällaisia turvallisia karkkikierroksia eli siellä ei ole ainakaan mitään yllätyksiä joukossa. Esimerkiksi Venicen keskustassa kuhisi väkeä, kun siellä olevista liikkeistä oli mahdollista käydä pyytämässä karkkia.
Ajelukierrokselta palailimme tuossa puoli kymmenen aikaan ja nyt tässä hieman haikein mielin pakkaamme tavaroita. Tarkoituksena on nukkua yö täällä ja lähteä heti aamusta liikkeelle. Vietämme vielä päivän täällä Venicessä ja siitä joudumme illalla siirtymään Tampan alueelle hotelliin. Näillä näkymin tulemme ainakin vielä sunnuntaina käymään täällä, kun Jampella on silloin vapaapäivä. Niin nämä pidemmätkin lomat lähestyvät valitettavasti loppuaan. Kyllähän tänne vielä olisi mielellään jäänytkin...
torstai 1. marraskuuta 2012
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
The Florida Aquarium
Tiistai 30.10.2010:
Tällä päivälle olikin suunnitelmissa The Florida Aquarium Jampen ja Phillipin kanssa. Paikka sijaitsee Tampassa ihan sataman tuntumassa. Starttasimme Tampaa kohden jo aamukahdeksalta, sillä halusimme ehdottomasti nähdä pingviiniesittelyn, joka alkoi klo 9:45. Kerkesimmekin esittelyyn juuri ja juuri, sillä akvaarion parkkipaikkaa oli hieman hankala löytää navigaattorista huolimatta.
Pingviinit tapasimme akvaarion suuressa aulassa. Naistyöntekijä toi pingviinit pienessä kärryssä aulaan ja piti pienen esitelmän kyseisistä söpöyksistä. Samaisessa aulassa, heti kun astuimme sisälle, oli mies ottamassa vierailijoista kuvia. Kuvat sai ostaa myöhemmin kehyksineen 30 dollarin hintaan. No, eipä ostettu. ;) Aulassa oli myös allas, jossa uiskenteli sulassa sovussa pari eri rauskulajia sekä yksi pieni hai. Niitä sai koskea kahdella sormella vain tiettyyn kohtaan niiden vartalosta. Kyllähän me siellä oltiin heti kädet vedessä, vaikka aluksi vähän jännittikin.
Pingviinien ja rauskujen jälkeen suuntasimme ylempään kerrokseen, mistä alkoi oikein kunnon esittelyt. "Wetlands" osiossa oli paljon Floridan kasvillisuutta, erilaisia lintuja ja ns. tavallisia kaloja. Alligaattorit hengailivat myös siellä sekä supersöpöt saukot. Merikilpikonnilla oli ihan oma allas erikseen muista "Beaches"-osiossa. Siellä olikin ruokahetki meneillään, joten ei paljon kilppareita nähty. Tämän jälkeen alkoikin Leo olla levoton ja annettiinkin pojalle sitten ruokaa. Leon syödessä Jarkko, Jampe ja Phillip kävivät tutkimassa pientä allasta, jossa oli mm. meritähtiä. Näitä pikkuotuksia sai taas jälleen koskea ja tunnustella kahdella sormella. Kävinpä minäkin sitten hetken päästä vähän testaamassa. :)
Pienen hengähdystauon jälkeen lähdimme tutkimaan vähän niitä jännempiä meriotuksia. Vastaan tuli tietysti kauniita kaloja, meduusoja, suuria ja rumia kaloja, pelottavia haita sekä pieniä hentosia merihevosia. Mahtavin osa mielestäni oli monta metriä korkea ja leveä panoraamaikkuna. Se oli ikkuna suureen tankkiin, missä uiskenteli juurikin mm. haikaloja. Siellä me napsittiin aikas monta kuvaa. :) Akvaario järjestää koululaisille tapahtumia, missä lapset voivat nukkua kalojen kanssa. Eli makuupussit mukaan ja unta palloon panoraamaikkunan edessä. ;)
Akvaariolla on tiloja myös ulkona. Kävimme tutkimassa "Explore A Shore" -tilan ja eihän se näyttänyt oikein miltään, kun ei siellä ollut vettä. Siellä on varmasti kesäaikaan paljon pikkuihmisiä uiskentelemassa ja leikkimässä merirosvolaivassa.
Aloimme olla jo melko väsyneitä klo 13 aikoihin, mutta palasimme vielä katsomaan, kun ihania saukkoja syötettiin. Sen jälkeen oli aika lähteä kotia kohti. Matkalla pysähdyimme KFC:iin (Kentucky Fried Chicken) syömään. Niin kuin jo nimestä näkee, niin rafla tarjoaa kanaa erimuodoissa. Siellä oli myös buffetpöytä, jossa oli periamerikkalaista kotiruokaa mac&cheeseineen.
Masut täysinä jatkoimme Veniceen asti, kunnes Jarkko ja minä olimme ehdottomasti kahvin tarpeessa. Haimme a i v a n i h a n a t kahvit BlackGold -nimisestä kahvilasta. Täytyy kyllä sanoa, että onhan tuo Starbucks ihan OK paikka, mutta mielestäni kyllä aikas yliarvostettu. Kyllä BlackGoldista sai niin paljon paremman Mochan ja kaupanpäälle vielä erittäin hyvän ja ystävällisen palvelun.
Loppuillan vietimme ensin kahvia juodessa Jampella. Sweet Pea sekosi sukkiinsa, kun koko poppoo tuli pitkästä aikaa sisälle. Voi sitä koiran riemua. :) Kahveista virkistyneinä menimme vielä illalla pariksi tunniksi Publixiin ruoka- ja Halloweenkrääsäostoksille. Jampe tuli meidän mukaamme ohjeistamaan, mitä kannattaa ostaa Suomeen vietäväksi. Huh huh... Kyllähän me sitten ostettiinkin. ;)
Että sellainen päivä. :)
Tällä päivälle olikin suunnitelmissa The Florida Aquarium Jampen ja Phillipin kanssa. Paikka sijaitsee Tampassa ihan sataman tuntumassa. Starttasimme Tampaa kohden jo aamukahdeksalta, sillä halusimme ehdottomasti nähdä pingviiniesittelyn, joka alkoi klo 9:45. Kerkesimmekin esittelyyn juuri ja juuri, sillä akvaarion parkkipaikkaa oli hieman hankala löytää navigaattorista huolimatta.
Pingviinit tapasimme akvaarion suuressa aulassa. Naistyöntekijä toi pingviinit pienessä kärryssä aulaan ja piti pienen esitelmän kyseisistä söpöyksistä. Samaisessa aulassa, heti kun astuimme sisälle, oli mies ottamassa vierailijoista kuvia. Kuvat sai ostaa myöhemmin kehyksineen 30 dollarin hintaan. No, eipä ostettu. ;) Aulassa oli myös allas, jossa uiskenteli sulassa sovussa pari eri rauskulajia sekä yksi pieni hai. Niitä sai koskea kahdella sormella vain tiettyyn kohtaan niiden vartalosta. Kyllähän me siellä oltiin heti kädet vedessä, vaikka aluksi vähän jännittikin.
Pingviinien ja rauskujen jälkeen suuntasimme ylempään kerrokseen, mistä alkoi oikein kunnon esittelyt. "Wetlands" osiossa oli paljon Floridan kasvillisuutta, erilaisia lintuja ja ns. tavallisia kaloja. Alligaattorit hengailivat myös siellä sekä supersöpöt saukot. Merikilpikonnilla oli ihan oma allas erikseen muista "Beaches"-osiossa. Siellä olikin ruokahetki meneillään, joten ei paljon kilppareita nähty. Tämän jälkeen alkoikin Leo olla levoton ja annettiinkin pojalle sitten ruokaa. Leon syödessä Jarkko, Jampe ja Phillip kävivät tutkimassa pientä allasta, jossa oli mm. meritähtiä. Näitä pikkuotuksia sai taas jälleen koskea ja tunnustella kahdella sormella. Kävinpä minäkin sitten hetken päästä vähän testaamassa. :)
Pienen hengähdystauon jälkeen lähdimme tutkimaan vähän niitä jännempiä meriotuksia. Vastaan tuli tietysti kauniita kaloja, meduusoja, suuria ja rumia kaloja, pelottavia haita sekä pieniä hentosia merihevosia. Mahtavin osa mielestäni oli monta metriä korkea ja leveä panoraamaikkuna. Se oli ikkuna suureen tankkiin, missä uiskenteli juurikin mm. haikaloja. Siellä me napsittiin aikas monta kuvaa. :) Akvaario järjestää koululaisille tapahtumia, missä lapset voivat nukkua kalojen kanssa. Eli makuupussit mukaan ja unta palloon panoraamaikkunan edessä. ;)
Akvaariolla on tiloja myös ulkona. Kävimme tutkimassa "Explore A Shore" -tilan ja eihän se näyttänyt oikein miltään, kun ei siellä ollut vettä. Siellä on varmasti kesäaikaan paljon pikkuihmisiä uiskentelemassa ja leikkimässä merirosvolaivassa.
Aloimme olla jo melko väsyneitä klo 13 aikoihin, mutta palasimme vielä katsomaan, kun ihania saukkoja syötettiin. Sen jälkeen oli aika lähteä kotia kohti. Matkalla pysähdyimme KFC:iin (Kentucky Fried Chicken) syömään. Niin kuin jo nimestä näkee, niin rafla tarjoaa kanaa erimuodoissa. Siellä oli myös buffetpöytä, jossa oli periamerikkalaista kotiruokaa mac&cheeseineen.
Masut täysinä jatkoimme Veniceen asti, kunnes Jarkko ja minä olimme ehdottomasti kahvin tarpeessa. Haimme a i v a n i h a n a t kahvit BlackGold -nimisestä kahvilasta. Täytyy kyllä sanoa, että onhan tuo Starbucks ihan OK paikka, mutta mielestäni kyllä aikas yliarvostettu. Kyllä BlackGoldista sai niin paljon paremman Mochan ja kaupanpäälle vielä erittäin hyvän ja ystävällisen palvelun.
Loppuillan vietimme ensin kahvia juodessa Jampella. Sweet Pea sekosi sukkiinsa, kun koko poppoo tuli pitkästä aikaa sisälle. Voi sitä koiran riemua. :) Kahveista virkistyneinä menimme vielä illalla pariksi tunniksi Publixiin ruoka- ja Halloweenkrääsäostoksille. Jampe tuli meidän mukaamme ohjeistamaan, mitä kannattaa ostaa Suomeen vietäväksi. Huh huh... Kyllähän me sitten ostettiinkin. ;)
Että sellainen päivä. :)
Jälleen premium outletsiin
Maanantai 29.10.2012:
Aamusella oli taas aika käydä salilla Jampen kanssa. Tipautinkin Katariinan Walmarttiin aamukymmeneksi ja siitä suuntasin kuntosalille. Tarkoituksena oli juosta taas 5km, mutta jostain syystä eivät olleet jalat oikein iskussa itselläni ja tyydyimme juoksemaan vain puolet. Päälle teimme hieman jalkalihaksia vahvistavia liikkeitä, sekä vatsalihaksia. Siitä suuntasimme asunnolle suihkuun ja iltapäivästä otimme suunnaksi Ellentonin Premium outletin Jampe mukanamme.
Matkanvarrella tuli kuitenkin hieman nälkä, joten pysähdyimme syömään Applebee'siin. Ravintola on hyvin samanoloinen kuin Chili's, mutta tietysti ruokalistoissa on eroja. Otimme alkupalalautaset Katan kanssa, joihin sai valita erilaisia vaihtoehtoja. Katariinalle tuli pikkuhampurilaisia, liharullia ja mozzarellatikkuja. Itse otin myös pikkuhampurilaiset, mutta näiden lisäksi kanatacon tyyliset ja eräänlaista juustoista salsaa. Kaikki oli kyllä varsin hyvää. Jampe puolestaan söi vain annoksen pikkuhampurilaisia. Pitää kyllä sanoa, että palvelu ei täällä ollut aivan kohdallaan. Tarjoilija unohti tuoda majoneesin ja sinapin ensin, sekä juomien täyttöä sai odottaa turhan pitkään. Peruspalvelu löytyi, mutta ei ihan sitä extraa, joka kunnon tippiin olisi odotettavissa. Lisäksi heillä oli pöydissä sellaiset laput, että jos ravintolan vuoropäällikkö tule ruokailun aikana tule juttelemaan, niin saamme seuraavalla kerralla 10 dollarin alennuksen. No näin ei käynyt ja huomautimmekin asiasta tarjoilijalle. Hetken päästä hyvin ynseän oloinen mies tuli pöytäämme, antoi alennuskupongin ja suurinpiirtein sanoi vain siinä olkaa hyvä ja poistui paikalta. Ei oikein jäänyt hyvä mielikuva tuosta paikasta.
Paikasta jäi kuitenkin sellainen hauska muisto, että tarjosimme Leolle sitruunaa. No kuten arvata saattaa, niin maku aiheutti huvittavan reaktion. Nuolaisu sitruunaa, puistatus ja sitten Leo työnteli kieltään ulos jokusen sekunnin ajan. Kerta ei edes riittänyt vaan Leo maistoi uudestaan ja uudestaan niin pitkään kuin sitruunaa hänelle tarjosi! :D
Premium outletin puolella tuli taas kierreltyä parhaat paikat läpi. Tällä kertaa ei oikein mitään tahtonut löytyä. Calvin Kleiniltä oli kuitenkin sitten loppujenlopuksi pakko ostaa fleecetakki, kun oli melko hyvässä alennuksessa. Sinänsä ihan hyvään väliin tuli nimittäin ulkona oli varsin viileää illalla tuona päivänä. Koko päivä siellä oikeastaan meni ja Veniceen päästyämme olikin jo taas nälkä. Kävimme siis hakemassa pizzan Papa John'silta.
Valitsimme yhden ison kuuden juuston pizzan johon tuli lisäksi kanaa. Kyseessä on pelkkä noutopiste, joten suuntasimme Jampe mukanamme asunnollemme syömään, sillä Leo alkoi olla jo melko väsynyt. Matkan varrella nappasimme kuitenkin vielä Walgreensiltä muutaman limpsapullon. Pizza oli kyllä hyvää, mutta root bear ei kyllä oikein omaan makuun maistunut. Vaniljalla maustettu coca-cola oli kyllä ihan hyvää. :)
Aamusella oli taas aika käydä salilla Jampen kanssa. Tipautinkin Katariinan Walmarttiin aamukymmeneksi ja siitä suuntasin kuntosalille. Tarkoituksena oli juosta taas 5km, mutta jostain syystä eivät olleet jalat oikein iskussa itselläni ja tyydyimme juoksemaan vain puolet. Päälle teimme hieman jalkalihaksia vahvistavia liikkeitä, sekä vatsalihaksia. Siitä suuntasimme asunnolle suihkuun ja iltapäivästä otimme suunnaksi Ellentonin Premium outletin Jampe mukanamme.
Matkanvarrella tuli kuitenkin hieman nälkä, joten pysähdyimme syömään Applebee'siin. Ravintola on hyvin samanoloinen kuin Chili's, mutta tietysti ruokalistoissa on eroja. Otimme alkupalalautaset Katan kanssa, joihin sai valita erilaisia vaihtoehtoja. Katariinalle tuli pikkuhampurilaisia, liharullia ja mozzarellatikkuja. Itse otin myös pikkuhampurilaiset, mutta näiden lisäksi kanatacon tyyliset ja eräänlaista juustoista salsaa. Kaikki oli kyllä varsin hyvää. Jampe puolestaan söi vain annoksen pikkuhampurilaisia. Pitää kyllä sanoa, että palvelu ei täällä ollut aivan kohdallaan. Tarjoilija unohti tuoda majoneesin ja sinapin ensin, sekä juomien täyttöä sai odottaa turhan pitkään. Peruspalvelu löytyi, mutta ei ihan sitä extraa, joka kunnon tippiin olisi odotettavissa. Lisäksi heillä oli pöydissä sellaiset laput, että jos ravintolan vuoropäällikkö tule ruokailun aikana tule juttelemaan, niin saamme seuraavalla kerralla 10 dollarin alennuksen. No näin ei käynyt ja huomautimmekin asiasta tarjoilijalle. Hetken päästä hyvin ynseän oloinen mies tuli pöytäämme, antoi alennuskupongin ja suurinpiirtein sanoi vain siinä olkaa hyvä ja poistui paikalta. Ei oikein jäänyt hyvä mielikuva tuosta paikasta.
Paikasta jäi kuitenkin sellainen hauska muisto, että tarjosimme Leolle sitruunaa. No kuten arvata saattaa, niin maku aiheutti huvittavan reaktion. Nuolaisu sitruunaa, puistatus ja sitten Leo työnteli kieltään ulos jokusen sekunnin ajan. Kerta ei edes riittänyt vaan Leo maistoi uudestaan ja uudestaan niin pitkään kuin sitruunaa hänelle tarjosi! :D
Premium outletin puolella tuli taas kierreltyä parhaat paikat läpi. Tällä kertaa ei oikein mitään tahtonut löytyä. Calvin Kleiniltä oli kuitenkin sitten loppujenlopuksi pakko ostaa fleecetakki, kun oli melko hyvässä alennuksessa. Sinänsä ihan hyvään väliin tuli nimittäin ulkona oli varsin viileää illalla tuona päivänä. Koko päivä siellä oikeastaan meni ja Veniceen päästyämme olikin jo taas nälkä. Kävimme siis hakemassa pizzan Papa John'silta.
Valitsimme yhden ison kuuden juuston pizzan johon tuli lisäksi kanaa. Kyseessä on pelkkä noutopiste, joten suuntasimme Jampe mukanamme asunnollemme syömään, sillä Leo alkoi olla jo melko väsynyt. Matkan varrella nappasimme kuitenkin vielä Walgreensiltä muutaman limpsapullon. Pizza oli kyllä hyvää, mutta root bear ei kyllä oikein omaan makuun maistunut. Vaniljalla maustettu coca-cola oli kyllä ihan hyvää. :)
Kurpitsafestivaalit
Sunnuntai 28.10.2012:
Aamulla siinä puoli kymmenen aikaan lähdimme hakemaan Jampea ja Kellyä kyytiimme. Nokka käännettiin kohti pohjoisempana sijaitsevaa Hunsander farmia ja heidän kurpitsafestivaalejaan. Tällä kertaa kyseessä oli ihan oikeasti maatila. Matkan alkuvaiheessa kahvihammasta alkoi kuitenkin kolottaa ja bensaakin oli tankattava, joten pysähdyimme läheiselle huoltasemalle nimeltään Racetrack. Yllätykseksemme perus kahvilaatuja oli saatavilla kymmenkunta ja toinen samanlainen löytyi erilaisia kahvijuomia automaatista. Melkoisen erilainen valikoima siis kuin huoltoasemilla Suomessa.
Festivaalit olivat alueella sen verran iso juttu, että apuna oli jopa sheriffiltä useita eri henkilöitä. Tarjolla olikin useita ilmaisesityksiä, ruokakojuja, tuoreita vihanneksia, käsitöitä, eläimiä ja kilpailuita. Päivän aikana tulikin nähtyä hauska taikuri/akrobaattiesitys, jossa mies mm. jonglöörasi käynnissä olevalla moottorisahalla. Muitakin esityksiä oli eli papukaijaesitys ja BMX-show. Ruokapuolelta mainittakoon chilijuustoranskalaiset, corn dog, friteeratut suolakurkut ja friteerattu milkyway-patukka. Pakko myöntää, että yllättäen nuo friteeratut tuotteet olivat jopa ihan hyviä. Eläimiä oli nähtävillä jos jonkinlaisia ja Leo olikin varsin ihmeissään niitä katsomassa.
Kyllähän tuolla vierähti sitten koko päivä melkeinpä ja oli sitten pakko tulla asunnolle huilailemaan hetkeksi. Kyllä sitä sitten vielä iltasella käytiin hakemassa Jampe ja lähdettiin käymään kirjakaupassa Books-A-Million. Kyseinen kirjakauppahan on siitä erilainen, että siellä on lisäksi kahvila ja siellä saa hakea hyllystä kirjan ja ruveta sitä lukemaan. Siellä aikamme erikoisia kirjoja tutkiskeltuamme lähdimmekin vielä pienelle iltapalalle Checkersiin. Kyseessä on melkolailla periamerikkalainen pikaruokaketju, josta saa kaikenlaisia hampurilaisia ja lämpimiä juustoleipiä (melt). Paikasta tuli mieleen oikeastaan enemmän grilli, sillä varsinaisia sisätiloja ei asiakkaille ollut vaan ainoastaan muutama penkki ulkona.
Aamulla siinä puoli kymmenen aikaan lähdimme hakemaan Jampea ja Kellyä kyytiimme. Nokka käännettiin kohti pohjoisempana sijaitsevaa Hunsander farmia ja heidän kurpitsafestivaalejaan. Tällä kertaa kyseessä oli ihan oikeasti maatila. Matkan alkuvaiheessa kahvihammasta alkoi kuitenkin kolottaa ja bensaakin oli tankattava, joten pysähdyimme läheiselle huoltasemalle nimeltään Racetrack. Yllätykseksemme perus kahvilaatuja oli saatavilla kymmenkunta ja toinen samanlainen löytyi erilaisia kahvijuomia automaatista. Melkoisen erilainen valikoima siis kuin huoltoasemilla Suomessa.
Festivaalit olivat alueella sen verran iso juttu, että apuna oli jopa sheriffiltä useita eri henkilöitä. Tarjolla olikin useita ilmaisesityksiä, ruokakojuja, tuoreita vihanneksia, käsitöitä, eläimiä ja kilpailuita. Päivän aikana tulikin nähtyä hauska taikuri/akrobaattiesitys, jossa mies mm. jonglöörasi käynnissä olevalla moottorisahalla. Muitakin esityksiä oli eli papukaijaesitys ja BMX-show. Ruokapuolelta mainittakoon chilijuustoranskalaiset, corn dog, friteeratut suolakurkut ja friteerattu milkyway-patukka. Pakko myöntää, että yllättäen nuo friteeratut tuotteet olivat jopa ihan hyviä. Eläimiä oli nähtävillä jos jonkinlaisia ja Leo olikin varsin ihmeissään niitä katsomassa.
Kyllähän tuolla vierähti sitten koko päivä melkeinpä ja oli sitten pakko tulla asunnolle huilailemaan hetkeksi. Kyllä sitä sitten vielä iltasella käytiin hakemassa Jampe ja lähdettiin käymään kirjakaupassa Books-A-Million. Kyseinen kirjakauppahan on siitä erilainen, että siellä on lisäksi kahvila ja siellä saa hakea hyllystä kirjan ja ruveta sitä lukemaan. Siellä aikamme erikoisia kirjoja tutkiskeltuamme lähdimmekin vielä pienelle iltapalalle Checkersiin. Kyseessä on melkolailla periamerikkalainen pikaruokaketju, josta saa kaikenlaisia hampurilaisia ja lämpimiä juustoleipiä (melt). Paikasta tuli mieleen oikeastaan enemmän grilli, sillä varsinaisia sisätiloja ei asiakkaille ollut vaan ainoastaan muutama penkki ulkona.
tiistai 30. lokakuuta 2012
2012 Boo Run 5K Run/Walk
Lauantai 27.10.2012:
Tämä oli se pitkään odotettu juoksupäivä. Yöllä en tietenkään saanut unta, joten herätys kello 5 aamulla teki hieman tiukkaa. Sillä lähistöllä ollut hurrikaani Sandy toi kylmiä tuulia alueelle oli aamusta jopa kylmä eli vain 20 astetta! Sovimme niin, että olisimme muutamaa minuuttia vaille kuusi Jampen ja Kellyn asunnolla. Ihme ja kumma olimme kerrankin tismalleen oikeaan aikaan paikalla! Siitä olikin sitten vajaan tunnin ajomatka Lakewood Ranchille. Kyseessä on hyvin pieni ja mielyttävän oloinen kaupunki siinä Sarasotan korkeudella eli ajomatkaa oli hieman vajaan tunnin. Vaikka nimi on hämäävästi "ranch" niin kyseessä oli ihan tavallinen pikkukylä emmekä suinkaan juosseet keskellä peltoa, kuten Kata alunperin luuli. Pimeään aikaan keskustan kattoja koristi pienet lamput ja kun aamu alkoi sarastaa niin aurinko nousi nätisti pienen järven ylle. Perillä olimme niin hyvissä ajoin, että siellä vielä laitettiin viimeisiä järjestelyjä kuntoon eikä kilpailijoita ollut vielä jonoksi paikalla. Sinänsä ihan hyvä niin ehti virittäytyä tunnelmaan!
Tapahtuman järjestelyt olivat hieman sekavat, mutta kyllä siitä sitten kansallislaulun jälkeen päästiin liikkeelle melko hyvin aikataulussa. Startissa alun ruuhkasta johtuen ei ihan samantien päästy kunnolla vauhtiin, mutta kyllä se siitä sitten lähti liikkeelle kohtuu hyvin. Ensimmäinen maili meni hyvään aikaan eli noin kymmenessä minuutissa. Toisella maililla alkoikin sitten jaloissa hieman painaa ja vauhti hidastui jokusen minuutin. Puolivälissä eli noin 1,5 mailin kohdalla oli kääntöpiste ja samalla tarjolla oli lasillinen vettä. Kolmannella maililla jaloissa painoi paljon edelleen, mutta lähestyvä maali auttoi hieman jaksamaan. Viisi kilometriä on noin 3,1 mailia, joten kun kolme tuli täyteen niin sitten annettiin mennä loputkin täysiä. Virtaa ei olisi ollut, mutta Jampe viereltä kannusti ottamaan kaiken irti ja niin sitä jaksoi pienen loppurutistuksen! Viralliseksi ajaksi itselleni tuli 35:40, joka on itselleni toistaiseksi paras aika. Toki ensimmäiset kilpailijat selviytyivät alle vartissa tuosta matkasta, mutta kyllä sieltä vielä tuli paljon ihmisiä meidänkin jälkeen.
Maalissa olikin sitten tarjolla sponsoreilta vettä, hikipyyhe, pikkuleipiä, patonkeja ja vaikka mitä! Jokainen kilpailija sai lisäksi juomapullon ja valkoisen teknisen paidan muistoksi. Kaikkinensa loppupeleissä mukava kokemus. Jännittävää tuosta juoksusta teki sekin, että monet ihmiset olivat pukeutuneet, kuten Halloweenina kuuluu. :) Kellyn juoksu ei valitettavasti mennyt ihan putkeen, sillä hänen verensokerinsa nousi juoksun aikana korkealle, eikä hän pystynyt antamaan ihan kaikkeaan.
Kun hetki oltiin levähdetty niin Jampe ja Kelly lähti ajelemaan kotiin. Me kuitenkin päädyimme vielä Sarasotan Westfieldiin syömään ja ostoksille. Söimme ravintolassa, jonka nimi on Chick-Fil-A. Kuten nimestä jo saattaa arvata niin heillä on tarjolla vain kanahampurilaisiin. Mainoksissakin lehmät kehoittavat syömään lisää kanaa ja korkeintaan nauttimaan pirtelöä. Ruoka on ihan hyvää, mutta ei nyt varsinaisesti mitään ainutlaatuista. Kaupoista ei puolestaan juuri mitään tarttunut matkaan, mutta kyllä sieltä muutama paita löytyi.
Lähdimme kohti Veniceä ajelemaan niin, että olimme hakemassa Jampea ennen kello yhtä. Siirryimme siitä asunnollemme kaivertamaan kurpitsaa! Pitää sanoa, että se on yllättävän haastavaa kaivertaa kuvioita. En tehnyt perinteistä naamaa vaan hieman erilaisen kuvion, jossa on jonkinlainen olio. Eihän tuo nätti läheltä ole, mutta kun sinne kynttilän laittaa niin kyllä se ihan näyttävä on. Kuvion haastavuus oli arvioitu kohtuu helpoksi ja tuohonkin meni toista tuntia aikaa. En edes halua ajatella kauanko vaikeampiin menisi!
Siinä kolmen jälkeen kävimme hakemassa matkaan mukaan Kellyn ja Phillipin. Lähdimme siitä ajelemaan kohti Sarasotan Olive Gardenia eli juuri Kellyn työpaikkaa. Alkupalaksi oli tarjolla salaattia tai keittoa. Kelly otti keiton ja muut salaattia. Jännin asia tässä oli se, että lautaset oli jäähdytetty hyvin kylmiksi. Salaatti tarjottiin kulhossa ja sitä sai lisää niin paljon kuin halusi. Lisäksi tarjolla oli valkosipulilla maustettuja lämpimiä leipätikkuja, jotka olivat erityisen herkullisia! Pääruoaksi valitsimme erinäisiä pasta-liha-annoksia. Pitää kyllä sanoa, että hyvää oli!
Ruokailun jälkeen kävimme vielä isossa lemmikkieläinkaupassa siinä ravintolan vieressä. Erikoista on, että siellä tarjotaan myös koiran koulutuspalveluja sekä trimmausta. Siellä aikamme kierreltyä lähdimme Nokomis-rannalle, jossa on aina keskiviikkoisin ja lauantaisin auringonlaskun aikaan rumpupiiri. Kyseessä on varsin epävirallinen tapahtuma, josta kukaan ei voittoa tee. Siellä ihmiset soittavat rumpuja piirissä ja muut halukkaat tanssivat siinä piirissä. Paikalla on joskus oikein napatanssijoita, akrobaatteja ym. Riippuen siitä kuka nyt silloin paikalle haluaa tulla. Leo oli aluksi hyvin innoissaan musiikista ja jammaili mukana minkä kerkisi. Ennenpitkää väsymys kuitenkin iski ja siihenhän Leo sitten nukahti Jampe-sedän olkapäälle.
Viimeinen pysähdys matkalla oli McDonalds, sillä Jampen perheellä on tapana, että jos Sweet Pea jää yksin pitkäksi aikaa niin hänelle viedään juustohampurilainen. Niinpä sellainen piti napata matkaan mukaan. Tämän jälkeen pitkä päivä alkoikin olla lopuillaan ja oli aika siirtyä asunnolle nukkumaan. Kyllä se uni maistuikin raskaan päivän jälkeen. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)